SELÄN MAGNEETTIKUVAUS

Magneettikuvauksesta on muodostunut selän sairauksien keskeinen tutkimusmenetelmä. Lähettävä lääkäri määrittelee kuvausalueen oireiden ja kliinisten löydösten perusteella. Kuvaus kohdistetaan joko kaularankaan, rintarankaan tai lanneselkään. Joskus kuvataan useampi alue.

Kaularanka

Kaularangan välilevytyrä eli discusprolapsi

Iän myötä kaulanikamien välilevyn kuoriosa rappeutuu ja saattaa revetä aiheuttaen välilevyn pullistuman, joka painaa hermoa tai kaulaydintä. Oireena on nopeasti alkava, paheneva niska-hartiakipu, joka säteilee sormiin. Seurauksena saattaa olla sormien kömpelyyttä ja ihotunnon heikkenemistä. Mikäli välilevytyrä painaa selkäydintä ilmaantuu kaikkiin raajoihin kömpelyyttä ja pään asentoihin liittyen vartalolla sähköiskumaisia tuntemuksia.

Toteaminen: Välivytyrä diagnosoidaan helposti magneetilla.

Hoito: Useimmat välilevytyrät paranevat ilman leikkausta levolla, tukikauluksella ja särkylääkkeillä muutamassa kuukaudessa. Voimakasta liikkumista ja tärinää tulee välttää. Mikäli oireet eivät lievity harkitaan leikkausta. 90% leikatuista tapauksista paranevat oireettomiksi tai vähäoireisiksi.

Kaularangan kuluminen eli spondyloartroosi

Kaularangan kuluminen eli spondyloartroosi tarkoittaa nikamien päätelevyjen ja nikamien pikkunivelten reunojen kalkkeutumista ja paksuuntumista, mistä on seurauksena selkäydinkanavan ja juurikanavien ahtautuminen. Oireet kehittyvät pikkuhiljaa, mutta voivat paheta esimerkiksi kaatumisen yhteydessä. Paidan napittaminen voi tuntua hankalalta. Portaiden nousu voi olla vaikeaa. Lopulta liikkuminen ilman apuvälineitä on mahdotonta. Virtsaaminen ja ulostaminen voivat vaikeutua.

Toteaminen: Magneettikuvaus on herkkä ja luotettava.

Hoito: Aluksi hoidetaan tulehduskipulääkkeillä ja levolla. Vaikeissa tapauksissa turvaudutaan leikkaushoitoon. Leikkauksessa selkäytimelle tehdään lisätilaa. Potilas toipuu yleensä vähäoireiseksi ja taudin eteneminen loppuu, mutta jo syntyneet selkäydinvauriot eivät yleensä korjaudu.

Kaulan alueella voi lisäksi olla harvinaisia kasvaimia, jotka painavat hermoa tai kaulaydintä. Ms- tauti voi myös ilmetä kaulaytimen alueella.

KUVA 1: Potilaalla oli muutaman kuumauden aikana kehittynyt puutumistuntemuksia ylä- ja alaraajoihin sekä hartioihin. Magneettikuvassa havaitaan ( katso nuolet) ydinjatkoksessa yksi pieni pyöreä ja toinen suurempi soikea pitkulainen runsassignaalinen(valkea) muutos, jotka sopivat MS-tautiin. Lisäksi alimpana C7/TH1 nikaman kohdalla on lievä spinaalikanavan ahtauma, joka ei vielä paina selkäydintä.

Rintaranka

Rintarangassa välilevytyrä on erittäin harvinainen. Rintarangan spondyloosimuutoksetkaan eivät yleensä aiheuta selkäydinkanavan ahtautta. Saensijaan ne aiheuttavat usein kylkiluuvälihermojen ärsytystä ja kipuja. Nämä kiputilat hoidetaan aina kipulääkkeillä ja levolla.

Syövän etäpesäkkeet ilmaantuvat mielellään rintanikamiin ja ne voidaan todeta luotettavasti magneettikuvauksella.

Lanneranka

Ristiselän kiputilat ovat erittäin yleisiä. Lähes kaikilla ihmisillä on jossain elämänsä vaiheessa ristiselkäkipuja. Yleensä kivut ovat lihasperäisiä ja paranevat itsestään levolla ja kipulääkkeillä. Osassa tapauksista syynä on kuitenkin muuta kuin lihasperäistä kipua.

KUVA 2: Tässä tapauksessa epäiltiin selkäkipujen vuoksi kliinisesti syövän etäpesäkettä, mutta magneettikuva paljasti kahden nikamavälin kohdalla vaikean spinaalikanavan ahtauman. Pahempi ahtauma merkitty nuolella. Tämän alapuolella toinen hieman lievempi ahtauma. Alimmassa nikamavälissä L5/S1 on pieni liukuma.

Välilevytyrä

Välilevytyrä, joka painaa hermoa aiheuttaa selkäkivun, joka säteilee jompaan kumpaan alaraajaan. Seurauksena on ko alaraajan lihasheikkoutta jalkaterän nostossa, päkiälle nousussa tai reiden voimassa. Pahimmassa tapauksessa jalka ei pidä kävellessä tai sillä ei voi ponnistaa. Seurauksena voi olla virtsaumpi tai ulosteen pidätysheikkous. Joskus oire voi olaa salakavala ja ilmetä vain vannnemaisena kipuna sääressä.

Hoito: Yleensä hoitona on lepo ja kipulääkitys ja lihasvoiman ylläpito. Mikäli kipu pitkittyy ja on sietämätön tulee leikkaus kyseeseen. Ulosteenpidätysvaikeus tai virtsaumpui ovat ehdottomia leikkausaiheita.

KUVA 3: Nuorella miehellä ilmaantui äkkinäinen vasempaan alaraajaan säteilevä kipu. Magneettikuva paljasti oireen takaa L5/S1 välin välilevytyrän.

Spinaalistenoosi eli selkäydinkanavan ahtautuminen

Lanneselässä kulumamuutokset aiheuttavat katkokävelyoireen. Jo lyhytkin kävely aiheuttaa selkä-alaraajakivun, joka pakottaa pysähtymään ja lepäämään. Levossa kipu häviää.

Hoitona on vaikeissa tapauksissa leikkaus, jolla tilan paheneminen voidaan estää.

Lisäksi lanneselässä saattaa olla kasvaimia, jotka voivat sinänsä aiheuttaa kipua tai painaa hermoa ja sitä kautta aihettavat kipoutuntemuksia.

Lannenikamissa voi olla siirtymiä ja insatabiliteettia sekä ryhtivirhettä eli skolioosia.

Toteaminen: Lanneselän natiivi röntgenkuva on ensimmäinen tutkimus, jolla nähdään luiset rakenteet. Magneettitutkimus on paras ja herkin keino todeta kaikki lanneselän tautitilat, myöskin pehmytosien osalta. Pehmytkudoksethan eivät röntgenkuvassa näy.

Pertti Männistö
radiologi

Unilabs Kokkolan Röntgenin magnettitutkimukset
tehdään kerran viikossa liikuteltavassa
magneettikuvausrekassa kauppakeskus Kallentorin edessä.